Valikko Sulje

Fobia ry:n säännöt

§ 1 Nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Fobia ry ja sen kotipaikka on Turku. Yhdistyksen kieli on suomi.

§ 2 Yhdistyksen tarkoitus

Yhdistyksen tarkoituksena on Turun yliopiston psykologian opiskelijoiden etujen ajaminen, vapaa-ajan toiminnan järjestäminen ja psykologin työhön perehdyttäminen. Tarkoituksensa edistämiseksi yhdistys voi liittyä yhteisöjäsenenä muihin yhdistyksiin ja yhteenliittymiin.

§ 3 Tarkoituksen toteuttaminen

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys voi järjestää keskustelutilaisuuksia, urheilutempauksia, teemailtoja, luentoja, opintomatkoja jäsenilleen sekä muita vastaavia tilaisuuksia.

§ 4 Toiminnan tukeminen

Toimintansa tukemiseksi yhdistys on oikeutettu perimään liittymismaksuja, jäsenmaksuja ja kannatusjässenmaksuja, joiden suuruudesta päättää yhdistyksen kokous.

Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi

  • ottaa vastaan avustuksia ja lahjoituksia
  • järjestää asianmukaisella luvalla arpajaisia, myyjäisiä ja huvitilaisuuksia
  • järjestää maksullisia luentoja
  • omistaa kiinteää ja irtainta omaisuutta
  • harjoittaa julkaisutoimintaa
  • harjoittaa yritysyhteistyötä

§ 5 Yhdistyksen jäsenet

Yhdistyksellä voi olla opiskelija-, kannatus- ja kunniajäseniä. Yhdistyksen
opiskelijajäseniksi voidaan hyväksyä yhdistyksen häirintäohjesäännön ja
yhdenvertaisuussuunnitelman noudattamiseen sitoutuneet, Fobian liittymis- ja
jäsenmaksun maksaneet Turun yliopiston opiskelijat, joilla on voimassa oleva
psykologian pääaineopintojen opinto-oikeus. Opiskelijajäsenet hyväksyy
yhdistyksen hallitus.

Kannatusjäseneksi voivat liittyä yksityiset henkilöt tai oikeuskelpoiset yhteisöt, jotka
haluavat tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa ja jotka maksavat yhdistyksen
kokouksessaan määräämän kannatusjäsenmaksun. Kannatusjäsenet hyväksyy
yhdistyksen hallitus.

Kunniajäseneksi voidaan hallituksen kokouksessa nimittää henkilö, joka on
huomattavasti edistänyt ja tukenut yhdistyksen toimintaa tai tarkoitusta mikäli
vähintään neljä viidesosaa (4/5) kokouksen äänivaltaisista osallistujista tätä
kannattaa. Ehdotuksen kunniajäseneksi nimittämisestä voi tehdä yhdistyksen
äänioikeutettu jäsen.

§ 6 Jäsenyyden päättäminen

Yhdistyksen opiskelija-, kannatus- tai kunniajäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä
ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai
ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.

Yhdistyksen hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt
erääntyneen liittymis-, jäsen-, tai kannatusjäsenmaksunsa maksamatta tai muuten
menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut
yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittujen
jäsenyyden ehtoja tai on rikkonut yhdistyksen yhdenvertaisuussuunnitelmassaan
nimeämiä periaatteita. Jäsenmaksu katsotaan erääntyneeksi kuuden (6) kuukauden
kuluttua maksukehotuksesta.

Yhdistyksestä erottaminen vaatii taakseen 2/3 hallituksen jäsenistä tuen.
Hallitus toteuttaa päätöksen edellä mainitun kurinpitotoimen
täytäntöönpanosta sen jälkeen, kun asianomaisella henkilöllä on ollut
mahdollisuus tulla kuulluksi. 

§ 7 Jäsenmaksut ja niiden määrääminen

Yhdistyksen opiskelijajäsenet maksavat liittyessään kertaluontoisen
liittymismaksun, jonka suuruudesta päättää yhdistyksen kokous. Liittymisen
jälkeisinä vuosina yhdistyksen opiskelijajäsenet maksavat jokavuotisen
jäsenmaksun, jonka suuruudesta päättää yhdistyksen kokous.

Kannatusjäsenet maksavat kertaluontoisen yhdistyksen kokouksessaan
määräämän kannatusjäsenmaksun.

Kunniajäseniltä ei peritä liittymis- tai jäsenmaksua. 

§ 8 Jäsenvelvollisuudet ja -oikeudet

Opiskelijajäsenen tulee noudattaa yhdistyksen sääntöjä,
yhdenvertaisuussuunnitelmaa, häirintäohjesääntöä ja hallituksen päätöksiä sekä
suorittaa yhdistyksen kokouksen määräämä kertaluontoinen liittymismaksu ja
vuosittainen jäsenmaksu.

Opiskelijajäsenillä on läsnäolo-, puhe- ja äänioikeus yhdistyksen kokouksissa
sekä läsnäolo- ja puheoikeus hallituksen kokouksissa.

Kunnia- ja kannatusjäsenillä on läsnäolo- ja puheoikeus, mutta ei äänioikeutta
yhdistyksen kokouksissa. Tämän lisäksi kunnia- ja kannatusjäsenet eivät voi toimia
yhdistyksen luottamustehtävissä. Kunniajäseniltä ei peritä liittymis- tai jäsenmaksua.
.

§ 9 Jäsenoikeuksien rajoittaminen

Yhdistyksen kurinpitotoimia hyödynnetään, mikäli jäsen toistuvasti tai vakavasti
toimii yhdistyksen yhdenvertaisuussuunnitelmaa, häirintäohjesääntöä tai
periaatteita vastaan. Kurinpitotoimien toimeenpanosta päättää aina yhdistyksen
hallitus, jolla tulee olla tarkat perustelut kurinpitotoimen langettamiselle. Jäsenellä
on aina oikeus tulla kuulluksi ennen hänelle asetettavaa kurinpitotoimea.
Yhdistyksestä erottaminen vaatii taakseen 2/3 hallituksen jäsenistä tuen, ja muut
sanktiot hallituksen jäsenistä yksinkertaisen enemmistön tuen.

Yhdistyksen käyttämät kurinpitotoimet ovat suullinen tai kirjallinen varoitus,
määräaikainen porttikielto yhdistyksen tapahtumiin, toistaiseksi voimassa oleva
porttikielto yhdistyksen tapahtumiin ja yhdistyksestä erottaminen. Määräaikainen
porttikielto voidaan määrittää joko kuukauden, kolmen kuukauden tai kuuden
kuukauden mittaiseksi.

Kurinpitoprosessin eteneminen määritellään tarkemmin yhdistyksen
häirintäohjesäännössä. Yhdistyksen hallituksen tulee noudattaa tätä toimintaohjetta
kurinpitoprosessien toimeenpanossa.

§ 10 Yhdistyksen hallitus

Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluvat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri, taloudenhoitaja sekä 5–10 muuta jäsentä. Lisäksi yhdistys voi valita 0–3 varajäsentä. Hallituksen toimikausi on kalenterivuosi. Hallituksen jäsenten, varajäsenten ja hallituksen ulkopuolisten toimijoiden tulee olla Fobia ry:n opiskelijajäseniä. 

Hallituksen jäsenet sekä hallituksen ulkopuolisista toimijoista SPOL-vastaavat sekä Tupsy-vastaava valitaan syyskokouksessa äänestämällä pestikohtaisesti.

Tämän lisäksi hallitus voi kokouksessaan nimittää avukseen toimikuntia sekä hallituksen ulkopuolisia jäseniä luottamustehtäviin.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii.

Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet (1/2) sen jäsenistä on paikalla, mukaan luettuna puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, paitsi vaaleissa arpa. Kurinpidollisissa toimissa menetellään §:n 9 mukaisesti.

Hallituksen tulee kuitenkin kokoontua vähintään kerran kuukaudessa, pois lukien kesä-, heinä- ja elokuut.

§ 11 Hallituksen erottaminen

Hallituksen on nautittava yhdistyksen luottamusta. Yhdistyksen jäsenet voivat esittää hallituksen eroamista yhdistyksen kokouksen päätettäväksi §:n 13 mukaisesti. Hallituksen tulee erota, mikäli esitystä kannattaa vähintään kolme neljäsosaa (3/4) läsnä olevista äänivaltaisista osallistujista. Tämän jälkeen kokouksessa voidaan valita uusi hallitus.

§ 12 Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

Yhdistyksen nimen kirjoittaa puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja yhdessä sihteerin tai taloudenhoitajan kanssa.

§ 13 Yhdistyksen toiminta- ja tilikausi

Yhdistyksen toiminta- ja tilikausi on kalenterivuosi. Syyskokous valitsee vuodeksi kerrallaan yhdistykselle 1–2 toiminnantarkastajaa sekä 1–2 varatoiminnantarkastajaa.

Tilinpäätös ja toimintakertomus on toimitettava toiminnantarkastajalle viimeistään kuukautta ennen kevätkokousta. Toiminnantarkastajan tulee toimittaa yhdistykselle kirjallinen lausunto kolmen (3) viikon kuluessa tarvittavien asiakirjojen vastaanottamisesta.

§ 14 Yhdistyksen kokoukset

Yhdistys pitää vuosittain kaksi (2) varsinaista kokousta. Yhdistyksen syyskokous pidetään marras-joulukuussa ja kevätkokous maalis-huhtikuussa.

Yhdistyksen ylimääräinen kokous kutsutaan koolle, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta, tai kun vähintään yksi kymmenesosaa (1/10) äänioikeutetuista jäsenistä tai kaksikymmentä (20) yhdistyksen varsinaista jäsentä sitä hallitukselta kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen (30) vuorokauden kuluessa vaatimuksen esittämisestä.

Yhdistyksen kokoukseen on mahdollista osallistua etäyhteydellä, mikäli hallitus niin päättää ennen kokouskutsun lähettämistä.

§ 15 Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen

Yhdistyksen kokous on kutsuttava koolle vähintään seitsemän (7) vuorokautta ennen kokousta ilmoittamalla kokouksesta yhdistyksen sähköpostilistalla.

§ 16 Yhdistyksen varsinaiset kokoukset

Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

  1. Kokouksen avaaminen
  2. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri, kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi (2) ääntenlaskijaa
  3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
  4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys
  5. Päätetään jäsenmaksun määrä seuraavalle kalenterivuodelle
  6. Hyväksytään toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle kalenterivuodelle
  7. Valitaan hallitus ja toimijat seuraavalle kalenterivuodelle
  8. Valitaan yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa sekä heille varatoiminnantarkastajat
  9. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat

Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

  1. Kokouksen avaaminen
  2. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri, kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi (2) ääntenlaskijaa
  3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
  4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys
  5. Esitetään tilinpäätös, toimintakertomus ja toiminnantarkastajien lausunto
  6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta sekä tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
  7. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat

Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kevät- tai syyskokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle ennen kokouskutsun lähettämistä.

§ 17 Yhdistyksen sääntöjen muuttaminen

Sääntöjen muutokset on hyväksyttävä kahdessa (2) peräkkäisessä, vähintään kahden (2) viikon välein pidetyssä yhdistyksen ylimääräisessä kokouksessa kahden kolmasosan (2/3) äänienemmistöllä tai yhdistyksen varsinaisessa kokouksessa kolmen neljäsosan (3/4) äänienemmistöllä.

§ 18 Yhdistyksen purkaminen

Päätös yhdistyksen purkamisesta on hyväksyttävä kahdessa (2) peräkkäisessä vähintään kuukauden välein pidetyssä yhdistyksen kokouksessa. Tällöin ehdotuksen on saavutettava kummassakin kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) äänienemmistö.

§ 19 Varojen käyttö yhdistyksen purkautuessa

Yhdistyksen purkautuessa tai tullessa lakkautetuksi luovutetaan yhdistyksen varat yhdistyksen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla yhdistyksen tarkoituksen edistämiseksi.

§ 20 Muuta

Yhdistyksen toiminnassa noudatetaan voimassa olevia yhdistyslain säännöksiä, yhdistyksen yhdenvertaisuussuunnitelmaa ja yhdistyksen häirintäohjesääntöä.